Ihminen tunnistaa ja erotta toisistaan tuhansia tuoksuja.Hajumuisti on pitkä, ja voimme tunnistaa hajun perusteella jonkin asian pitkänkin ajan kuluttua. Makuaisti on hajuaistin apuaisti. Kun puhutaan mausta tarkoitetaan yleensä maun ja hajun erilaisia sekoituksia. Hajun merkityksen maulle huomaa silloin, kun nenä on flunssan aikana tukossa. Ruoka ei silloin maistu miltään.Monilla eläimillä, kuten koiralla, on ihmistä moninkerroin vahvempi hajuaisti.(tietolähde: Luonnonkirja5. Tek. Honkanen, Raekunnas, Riikonen, Saarivuori)
Maku kuuluu yhdessä hajuaistin kanssa kemiallisiin aisteihin. Maistamisen edellytys on, että makumolekyylit liukenevat sylkeen. Makua aistivat makureseptorisolut sijaitsevat makusilmuissa, joita on runsaasti kielessä, mutta myös muualla suuontelossa sekä nielussa. Makureseptorisolut aistivat viittä perusmakua, joita ovat karvas, hapan, suolainen, makea ja umami (lihaisa, lihaliemimäinen maku). Kielen etuosalla maistetaan makeaa, sivuilla hapanta ja suolaista, kielen takaosan makureseptorit puolestaan regoivat voimakkaimmin karvaaseen makuun. Makuaistimus on yhteydessä hajuaistimukseen: esimerkiksi syödessä hajuaistimuksia synnyttäviä molekyylejä kulkeutuu suusta nenään. Nuhan yhteydessä limanerityksen lisääntyminen heikentääkin paitsi haju- myös makuaistimuksia. (tietolähde: Makuaisti-Wikipedia)