1. Mitä uusia tietoja opin?

Tomi- opin mitä kirjoitin...

Isa- opin paljon uutta eri aisteista...

2. Mitä uusia taitoja opin?

Tomi- käyttämään blogia...

Isa- sama kuin Tomilla mutta opin myös kuvan käsittelyä...

3. Mikä onnistui ryhmätyönskentelyssämme hyvin?

Tomi ja Isa- blogiin kirjoitus...

4. Missä ryhmätyöskentelyssämme olisi parantamisen varaa?

Tomi ja Isa- kuvan muokkauksessa...

Tietoa tulee lisää heti kun sitä löydetään....kaikki tarvittava tehty... (suurin piirtein)  =)

Näkö on ihmisen tärkein asti.sen reseptoreita ovat näkösolut, jotka reagoivat näkyvään valoon eli 400-720 nanometrin pituisiin sähkömagneetisiin aaltoihin.Silmään tulee valonsäteitä pienestä reiästä, mustuaisesta eli pupillista. Pelkkä reikä ei kuitenkaan riitä tarkkaan näkemiseen. Sarveistokalvo ja sen sisältämä neste muodostavat tehokkaan linssin, joka tarkentaa kuvan esineestä verkkokaalvolle. Hienotarkennuksen tekee toinen linssi, muotoaan muuttava mykiö. Silmät välittävät aivoille hieman toisistaan poikkeavat kuvat. Aivot muokkaavat kahdesta kuvasta yhden kolmiulotteisen kuvan, joten osaamme nähdä ja arvioida myös etäisyyksiä. Siksi meillä on 2 silmää.(tietolähde: Luonnonkirja5. Tek. Saarivuori, Riikonen, Honkanen, Raekunnas. Ja Lukion Biologia Tek. Suominen, Valste, Viitanen)

Ihossa on monta miljoonaa ärsykkeitä vastaanottavia aistinsoluja. Niiden avulla iho tunnistaa esim. kylmän ja kuuman. Kun iho reagoi kylmään, se menee kananlihalle. Silloin ihokarvojen lihakset pyrkivät nostamaan ihokarvat pystyyn, jotta ne suojaisivat palelevaa ihoa. Jos suljet silmät, sormenpäittesi herkät aistinsolut kokoavat tietoa esineen muodosta ja pinnan laadusta. Näkövammaiset lukevatkin sormillaan tunnustellessaan pistekirjoitusta.(tietolähde: Luonnonkirja5. Tek. Honkanen, Riikonen, Raekunnas, Saarivuori)  

Ihminen tunnistaa ja erotta toisistaan tuhansia tuoksuja.Hajumuisti on pitkä, ja voimme tunnistaa hajun perusteella jonkin asian pitkänkin ajan kuluttua. Makuaisti on hajuaistin apuaisti. Kun puhutaan mausta tarkoitetaan yleensä maun ja hajun erilaisia sekoituksia. Hajun merkityksen maulle huomaa silloin, kun nenä on flunssan aikana tukossa. Ruoka ei silloin maistu miltään.Monilla eläimillä, kuten koiralla, on ihmistä moninkerroin vahvempi hajuaisti.(tietolähde: Luonnonkirja5. Tek. Honkanen, Raekunnas, Riikonen, Saarivuori)
Maku kuuluu yhdessä hajuaistin kanssa kemiallisiin aisteihin. Maistamisen edellytys on, että makumolekyylit liukenevat sylkeen. Makua aistivat makureseptorisolut sijaitsevat makusilmuissa, joita on runsaasti kielessä, mutta myös muualla suuontelossa sekä nielussa. Makureseptorisolut aistivat viittä perusmakua, joita ovat karvas, hapan, suolainen, makea ja umami (lihaisa, lihaliemimäinen maku). Kielen etuosalla maistetaan makeaa, sivuilla hapanta ja suolaista, kielen takaosan makureseptorit puolestaan regoivat voimakkaimmin karvaaseen makuun. Makuaistimus on yhteydessä hajuaistimukseen: esimerkiksi syödessä hajuaistimuksia synnyttäviä molekyylejä kulkeutuu suusta nenään. Nuhan yhteydessä limanerityksen lisääntyminen heikentääkin paitsi haju- myös makuaistimuksia. (tietolähde: Makuaisti-Wikipedia)